Opettajat ja asiantuntijat äänessä opetuspelin suunnittelussa
Alakoulujen opettajat suunnittelivat yhdessä muiden kasvatus- ja peliasiantuntijoiden kanssa opetuspeliä moninaisuudesta ja monikulttuurisuudesta PELIMO-hankkeen tapaamisessa maaliskuussa. Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa (1.1.2019–31.6.2020) pääsimme näin suunnitteluvaiheessa harppauksen eteenpäin, kun hankkeen aikana kehitettävän opetuspelin tulevaa kohderyhmää hyvin tuntevat osallistuivat suunnitteluun. Halusimme kuulla heidän näkemyksiään 4-6 luokkalaisten käyttöön tulevasta PELIMO-hankkeen opetuspelistä ja sen sisällöstä. Pelin tarkoitus on toimia välineenä kulttuurisen moninaisuuteen liittyvien taitojen opetuksessa suomen- ja ruotsinkielisissä alakouluissa.
Vilkas keskustelu moninaisuudesta ja monikulttuurisuudesta
Tapaamisessa opettajat keskustelivat vilkkaasti pelin teemasta ja käsitteistä, kuten monikulttuurisuuden ja moninaisuuden eri ulottuvuuksista. Kulttuurisen moninaisuuden rajaaminen ja määrittely haastoi opettajia abstraktiin ajatteluun. Aihetta konkretisoitiin pohtimalla kokemuksia aiheeseen liittyvistä tilanteista, joita opettajat kohtaavat työarjessaan koulussa. Kouluarki on moninainen ja monikulttuurinen kokonaisuus.
Oppilaiden oman identiteetin luominen, oman kulttuurin tunnistaminen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen nousivat keskeisiksi aiheiksi, kun pohdittiin pelin tulevaa tarvelähtöistä sisältöä. Sirkkalan alakoulun opettaja Lotta Svartsjö totesi, että kulttuurinen moninaisuus on alkanut näkyä selkeämmin ruotsinkielisissä alakouluissa vasta viimeisten vuosien aikana. Moninaisuutta ja monikulttuurisuutta edistävä opetuspeli tulee Svartsjön mielestä hyvään ajankohtaan. Turun normaalikoulua edustava Miina Orell totesi, että oman kulttuurin sanottaminen on tärkeää monikulttuurisissa kouluyhteisöissä. Orelin mukaan peliin tulisi sisällyttää tietoa erilaisista kulttuureista.
Varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opettaja Riitta Hakkarainen toteaa Helsingin Sanomissa 18.4.2019 että: ”Suomalaisen kulttuurin ja perinteiden opettaminen on edelleen tärkeää suomalaisissa kouluissa, mutta sen ei tule olla ainoa tavoite. Yleinen kielten ja kulttuurien tutkiminen ja kunnioittaminen kohentaa lasten minäkuvaa, joka taas auttaa oppimisessa ja koulumenestyksessä.” Hakkaraisen mielestä olennaista on tarjota lapsille ajankohtaista tietoa maailman moninaisuudesta.
Koulumaailman arkisten tilanteiden käsittelytyökalu
Tapaamisessa pohdittiin sitä, miten arkisten tapojen käsittely onnistuu pelissä. Voidaanko pelin kautta tukea sitä, miten koulun arkitilanteita ja niiden herättämiä tunteita käsitellään ja sanallistetaan? Todettiin, että peli voisi toimia erilaisten näkökulmien herättelijänä. Tällöin luokka kävisi keskustelua pelin teemoista sekä pelin aikana että sen jälkeen. Peliin suunnitellaan polkuja, joiden risteytyksissä oppilaat tekevät valintoja ja päätöksiä. Nämä valinnat ja päätökset vaikuttavat pelin kulkuun ja lopputulokseen. Pelissä avulla oppiminen tapahtuu luokan samanaikaisen pelaamisen ja siihen liittyvän keskustelun kautta. Opettajalla on merkittävä rooli keskustelun ylläpitäjänä ja ohjaajana.
Opettajat ehdottivat, että pelin avulla voisi saada tietoa suomalaisuuden moninaisuudesta esimerkiksi suomalaisista vähemmistöryhmistä ja niiden kulttuurista. Pelissä voisi olla myös näkökulmia, joiden kautta huomioidaan kulttuurien moninaisuus myös saman etnisen ryhmän sisällä. Se, miten pelissä vältetään stereotypioiden vahvistamista, samalla kun pelin avulla yritetään edistää oppilaiden kulttuurien välisten erojen ymmärrystä ja osaamista, jää PELIMO-hankkeelle vielä pohdittavaksi.
Janina Sjöstrand, lehtori, Humak, 18.4.2019