Pilotointi parantaa digitaalisen pelin laatua ja käytettävyyttä
PELIMO-digipelin kehitystyössä on kuultu alan ammattilaisia kehitystyön alusta alkaen. Hankkeen alkumetreillä järjestetyissä työpajoissa saatiin hyviä suuntaviivoja, joiden avulla itse pelinkehitys saatiin käynnistettyä. Moniammatillinen työryhmä on työstänyt pelikäsikirjoituksia ja pelin eri versioita on pilotoitu Turun alueella. Palautetta on kerätty niin kirjallisella lomakkeella kuin pelaamista tarkkaillen ja testaajia jututtaen. Peliä on esitelty myös erilaisissa tapahtumissa syksystä 2019 lähtien ja suullisen palautteen lisäksi palautetta on kerätty digitaalisella kyselyllä.
Digitaalisen pelin pilotoiminen on tärkeää pelin kehitystyön kannalta. Pilotoinnissa saadut palautteet auttavat meitä tekijöitä korjaamaan väärään kohtaan sijoittuneen painikkeen, muuttamaan pelin sisältöjä, muuttamaan tarvittaessa pelin tempoa eri vaiheissa ja puuttumaan moniin muihin yksityiskohtiin, joita emme olisi itse osanneet ajatellakaan. Pilotoinnissa olemme nähneet myös sen, toimivatko valitsemamme sisällöt ja tuottavatko ne toivottua pohdintaa ja keskustelua, mikä on eteenkin PELIMO-mobiilipelin kaltaisen pelin kohdalla tärkeää.
Pilotoijan asema kehitystyössä
Jos ajatellaan pelinkehittämistä taiteen tekemisen näkövinkkelistä, on itse kehitysprosessin lisäksi myös taiteen kuluttaminen, tässä tapauksessa pelaaminen, luova tapahtuma. Peli syntyy vasta lopullisesti pelaajan omasta tulkinnasta eli siitä, kuinka hän kokee pelin. Tähän vaikuttavat muun muassa oma kiinnostus pelaamiseen, pelaajatyyppi eli minkälaisista peleistä pitää ja pelaajatausta eli kuinka paljon pelaaja on pelejä pelannut. Pilotointi, pelin testaus, ei vaadi pilotoijalta kiinnostusta pelaamiseen, runsasta kokemusta erilaisista peleistä tai edes innostusta kyseisestä pelityypistä. Meille pelinkehittäjille heterogeeninen pilotoijaryhmä on hedelmällisin, sillä sitä kautta saamme eniten kehitysehdotuksia ja näemme, kuinka peli käytännössä käyttäytyy erilaisten pelaajien käsissä.
Kulttuurisen moninaisuuden huomioiminen digitaalisissa tuotteissa
Syksyllä 2019 aloitetut pilotoinnit jatkuvat edelleen kerta kerralta kehittyneempien pelidemojen avulla. Kun viimeisimmät pilotoinnit saadaan päätökseen, muokataan käsikirjoitukset lopullisiksi, peli hiotaan valmiiksi ja pelikäsikirjoituksista tehdään versiot käännöstä varten. Tämän jälkeen pelistä tehdään toinen kieliversio ruotsiksi.
Olen aiemmissa digitaalisissa monikulttuurisissa projekteissa törmännyt siihen, että viimeistään pilotoinnin yhteydessä tulee esiin asioita, joihin ei ole pystytty varautumaan. Se, miten sama asia tulkitaan ja koetaan eri kulttuureissa, voi poiketa toisistaan. Osa näistä asioita on hyvin aukikirjoitettuja sääntöjä ja tapoja, osa enemmänkin kulttuurin sisäistä tietoa. Nämä kirjoittamattomat säännöt näkyvät suomalaisuudessa vaikkapa bussipysäkillä, jossa ihmiset odottavat omaa kyytiään etäällä toisistaan. Tämä on tapa, jolla tavalla bussia odotellessa toimitaan ilman, että sitä esimerkiksi koulussa meille opetetaan.
Pilotointi antaa pelinkehittäjälle monitasoista tietoa pelin rakenteesta, käytettävyydestä, sisällöistä ja kulttuurisista ominaisuuksista, jos niitä vain osaa kysyä ja kuulostella. Digitaalisia tuotteita tehdään usein maailmanlaajuiseen käyttöön ja kulttuurisen moninaisuuden monipuolinen huomioiminen kehitystyössä on tärkeää myös jo nyt huomioidun saavutettavuuden lisäksi.
Niina Autiomäki, suunnittelija, Humak, 11.3.2020
Kirjoittaja on FM, opettaja, pelinkehittäjä ja sisällöntuottaja